Muisti- ja kulttuuriorganisaatioilla (tuttavallisemmin GLAM = galleries, libraries, archives and museums) on hallussaan valtava määrä kulttuuriperintöömme liittyvää tietoa. Ainutlaatuisten kokoelmien lisäksi nämä tietovarannot pitävät sisällään informaatiota liittyen muun muassa kokoelmiin, näyttelyihin sekä vierailijoihin ja heidän kokemuksiinsa.
Internet mahdollistaa tietovarantojen entistä laajemman ja monipuolisemman hyödyntämisen. Se tarjoaa organisaatioille areenan, jonka avulla kohdata ja palvella yhä laajempaa yleisöä. Lisäksi se mahdollistaa entistä aktiivisemman ja osallistavamman tavan kuluttaa muisti- ja kulttuuriorganisaatioiden tuotteita – kulttuuria, taidetta, historiaa.
Kyse on kokonaisvaltaisesta avoimuuden kulttuurista, jonka sisäänrakennettu osallisuuden eetos tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden rikastaa kulttuuriperintöämme ja toisaalta antaa organisaatioille välineitä elinvoimaisuutensa vahvistamiseen nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tällainen avoimuuden ja jakamisen kulttuuri voi parhaimmillaan edesauttaa organisaatioiden välisen yhteistyön, tiedon ja kokemusten jakamista sekä yhdessä ja toisilta oppimista – kentän pirstaleisuus ja yhteistyön puute on tunnistettu Suomalaisten kulttuuriorganisaatioiden parissa aidoksi ongelmaksi.
Avoimesta kulttuuridatasta puhuttaessa viitataan nimenomaan tietoon ja informaatioon, jota kulttuuri-instituutioilla, -organisaatioilla ja -hankkeilla on kokoelmistaan ja töistään. Data tai sisältö on avoimen tiedon määritelmän mukaan avointa silloin kun se on saatavilla digitaalisessa muodossa ja lisenssoitu siten, että se on vapaasti kaikkien käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä.
Avoimuus on nyt in. Iloksemme myös kulttuuriperintö-organisaatioissa on alettu herätä datan ja sisältöjen avaamisen hyötyihin ja tarpeeseen.
Kansainvälisiä esimerkkejä kulttuuridatan avaamisesta on monia. Esimerkiksi Amsterdamin Rijks-museo on avannut menestyksekkäästi yli 250 000 metadataobjektia ja 125 000 korkearesoluutioista kuvaa kokoelmastaan. Avatusta sisällöstä on kehitelty erilaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat taiteesta nauttimisen ja sillä leikkimisen uusin tavoin.
Daniel Nyblinin taideteoslasinegatiivikokoelma, joka löytyy Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston sivustolta ‘Lähteillä’ on esimerkki kotimaisesta kulttuuridatan avaamisesta.
Avoin kulttuuridata -mestarikurssi
Open Knowledge Finland järjestää Avoin kulttuuridata -mestarikurssin suomalaisille muisti- ja kulttuuriorganisaatioille, jotka suunnittelevat kulttuurisisältöjen ja/tai datan avaamista. Kurssin esikuvana toimii Hollantilaisen Open Cultuur Data -verkoston järjestämä vastaavanlainen koulutus. Mestarikurssilla käydään eri teemojen kautta läpi avaamisen prosessia tekijänoikeuksista ja avoimista lisensseistä aina luovaan uudelleenkäyttöön ja sovelluksiin asti. Se tarjoa puitteet erityisesti vertaisoppimiselle sekä organisaatioiden välisen yhteistyön lujittamiselle.
Kurssin aikana jokainen osallistujaorganisaatio avaa kulttuuridataa tai -sisältöjä avoimella lisenssillä, sekä suunnittelee organisaatiossaan pienen demon/prototyypin sovelluksesta tai palvelusta. Lisäksi osallistujien kokemuksista kootaan avoimuuden periaatteiden mukaisesti saatavilla oleva opas, jota myös muut suomalaiset muisti- ja kulttuuriorganisaatiot voivat hyödyntää tietovarantojen ja sisältöjen avaamisprosessissaan.
Ilmoittautuminen kurssille on käynnissä ja jatkuu 13.1.2014 asti. Lisätietoja kurssin sivuilta ja kurssin koordinaattorilta: laura.sillanpaa[a]okf.fi.
—
Lue lisää:
Avoin GLAM
Open Cultuur Data
Open GLAM
Open Knowledge Foundation
Leave a Reply