Oulu Löyly Think & Do Fest järjestettiin Oulussa 8.–10.6.2026. Tapahtuma kokosi yhteen kansainvälisen joukon avoimen kulttuurin puolestapuhujia, kulttuuriperinnön asiantuntijoita, tutkijoita ja päätöksentekijöitä keskelle pohjoisen kesän lähes yötöntä yötä. Yhdessä pohdimme, miten yhteinen kulttuuri voi toimia oikeudenmukaisten ja kriisinkestävien yhteiskuntien perustana aikana, jolloin teknologinen, ympäristöllinen ja geopoliittinen muutos kiihtyy.
Saunaa ja aurinkoa
Oulu Löyly on viimeisin versio AvoinGLAMin järjestämien avoimeen kulttuuriperintöön keskittyvien työpajojen jatkumossa. Työ alkoi vuosina 2012–2018 järjestetyistä Hack4FI – Hack Your Heritage -hackathoneista, joita koordinoitiin yhdessä suomalaisten kulttuuriperintöorganisaatioiden kanssa.
Vuoden 2020 Hack4FI jouduttiin peruuttamaan vain päivää ennen tapahtuman alkua COVID-19-pandemian vuoksi. Tästä syntyi Creative Commonsin Global Online Summit -tapahtumien yhteydessä vuosina 2020–2021 järjestetty Hack4OpenGLAM-verkkohackathonien sarja.
Vuonna 2024 järjestetty AI Sauna käynnisti nykyisen saunateeman. Se kokosi yhteen avoimen tiedon puolestapuhujia, Wikimedia-kehittäjiä, suomalaisia kulttuuriperintöorganisaatioita ja tutkijoita keskustelemaan tekoälyn vaikutuksista avoimeen kulttuuritietoon sekä tutkimaan sen tarjoamia mahdollisuuksia.
Oulu Löyly hyödynsi jälleen saunan ja auringon fyysistä voimaa ihmisten kokoamisessa yhteen. Tällä kertaa keskeinen kysymys oli, miten myös kaikkein pienimpien ja haavoittuvimpien yhteisöjen kulttuuriperintö voi säilyä elävänä ja saavutettavana nykyisessä teknologisessa ja poliittisessa toimintaympäristössä.
Mistä aineksista Oulu Löyly tehtiin?
Yhteistä työskentelyä ohjasivat nämä teemat:
Kulttuuri globaalina julkishyödykkeenä
Tapahtuman keskeinen politiikkakysymys oli, miten kulttuuri voidaan vakiinnuttaa yhteiskunnan perustavanlaatuiseksi ulottuvuudeksi. Millaiset edellytykset tarvitaan, jotta kulttuuriperintöön pääsy, osallistuminen kulttuurielämään ja tiedon hyödyt säilyvät avoimina, osallistavina ja kestävällä tavalla turvattuina myös tulevaisuudessa?
Brigitte Vézina (Creative Commons) käsitteli puheenvuorossaan Closing the gap in equitable access to heritage esteitä, jotka vaikeuttavat pääsyä verkossa olevaan public domain -kulttuuriperintöön. Näitä ovat esimerkiksi oikeudelliset rajoitukset, maksumuurit sekä kulttuuriperintölainsäädännön käyttäminen tekijänoikeuksien keinotekoiseen pidentämiseen. Hän peräänkuulutti UNESCOssa tehtävää kansainvälistä politiikkatyötä Open Heritage Statement -aloitteen pohjalta ja esitti avoimuuden kulttuuriperinnön hallinnan rakenteelliseksi periaatteeksi.
Matti Hakamäki (Kansanmusiikki-instituutti) täydensi tätä näkökulmaa esityksessään The Culture Goal – From Necessity to Reality. Hän korosti Kulttuuritavoite 2030 -aloitetta ja esitti, että ilman omaa kulttuuritavoitetta vuoden 2030 jälkeisessä YK:n kestävän kehityksen viitekehyksessä myöskään ilmasto-, köyhyys- ja yhdenvertaisuustavoitteita ei voida saavuttaa täysimääräisesti, sillä niiden toteutuminen edellyttää muutoksia ihmisten kulttuurisessa käyttäytymisessä.
Näitä näkökulmia syvennettiin Sanna Marttilan (IT University of Copenhagen) vetämässä keskustelussa, jossa tarkasteltiin käytännön kysymyksiä kulttuuriin pääsystä, osallistumisesta sekä instituutioiden, hallitusten ja teknologiayritysten vastuusta kulttuurin turvaamisessa julkishyödykkeenä.
Kulttuuriperintö uhattuna
Mikael Hiltunen (Hanaholmen) esitteli keynote-puheessaan Hanaholmen Heritage-ohjelman ja konferenssin, joka on pohjoismainen ja balttilainen kulttuuriperinnön varautumiseen keskittyvä politiikka-aloite konfliktien, hybridiuhkien ja geopoliittisten häiriöiden varalle. Ohjelman suosituksissa esitettiin kulttuuriperinnön tunnustamista kriittiseksi infrastruktuuriksi, digitoinnin laajentamista sekä säilyttämisen että disinformaation torjunnan välineenä sekä yhteisen pohjoismaisen ja baltialaisen pilvipalvelun perustamista kulttuuriperintöaineistojen säilyttämiseen.
Jan Ainali (Wikimedia Sverige) jatkoi keskustelua yhdistämällä varautumisen avoimiin infrastruktuureihin ja vapaaehtoisten dokumentointityöhön, kuten Wiki Loves Monuments -kilpailuun. Hän nosti esiin riskin, että digitointi ilman avoimia lisenssejä synnyttää vain uusia suljettuja siiloja.
Tapahtumaa edeltävässä keskustelussa, jota johti verkossa Renata Ávila (Open Knowledge Foundation), käsiteltiin samankaltaisia huolenaiheita. Keskustelussa esiteltiin Open Knowledge Foundationin ja Wikimedia Foundationin Knowledge as Critical Digital Infrastructure -aloite. Avoin tieto ja digitaaliset yhteisresurssit nähtiin demokraattisen yhteiskunnan kannalta olennaisena infrastruktuurina tilanteessa, jossa geopoliittinen epävarmuus, riippuvuus suurista alustoista ja tekoälyn kehitys lisäävät uusia riskejä.
Digitaalisen kulttuuriperinnön suvereeni hallinta
Tove Ørsted, Daniel Antal, Deepesha Burse and Connor Benedict
Connor Benedictin (Content Partnerships Hub) vetämä yhteisöjen resilienssiä käsitellyt paneeli alkoi esimerkeillä avoimesti saataville tuodusta kulttuuriperinnöstä.
- Tove Ørsted (Aalto-yliopisto) esitteli yliopiston sadan vuoden ajalta kertyneet arkkitehtuurin mittauspiirustukset, jotka on digitoitu ja joita on hyödynnetty palaneiden kotien ja kirkkojen jälleenrakentamisessa.
- Daniel Antal (Reprex / Wikimédia Magyarország) kertoi työstään, jossa liivin-, udmurtin- ja muiden pienten suomalais-ugrilaisten yhteisöjen käyttöön tuodaan niitä koskevaa aineistoa suomalaisista, virolaisista ja unkarilaisista kokoelmista.
- Deepesha Burse (Wikimedia Deutschland) puolestaan esitteli työtään, jossa hän on auttanut nigerialaista yhteisöä dokumentoimaan vaaliväkivaltaa omassa Wikibase-ympäristössään.
Paneelissa kysyttiin, kuka lopulta päättää, mitä säilytetään. Usein päätökset on tehty jo ennen kuin yhteisöt edes tietävät asiasta. Aineistot sijaitsevat ulkopuolisissa instituutioissa, niitä kuvaillaan vierailla kielillä ja ne ovat tavoittamattomissa niille ihmisille, joita ne koskevat. Pelkkä näkyvyys ei riitä, vaan tiedon on oltava rakenteistettua, käyttökelpoista ja yhteisöjen itsensä hallittavissa.
Tekoälyn osalta vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että generatiiviset järjestelmät latistavat kulttuurisia vivahteita ja asettavat aliedustetun tiedon erityisen suureen vaaraan. Siksi lupaavimpana ratkaisuna nähtiin yhteisöjen mahdollisuus hallita aineistojensa uudelleenkäyttöä hyödyntämällä alkuperätietoja ja rakenteistettua dataa.
Sofie Veramme (Werkplaats immaterieel erfgoed) oli Niina Holapan haasteteltavana ennen Oulu Löylyä Oulu Löyly -podcastiin. Hänen keskeinen viestinsä oli, että yhteisöjä koskevan tiedon tulee olla lähtöisin yhteisöiltä itseltään. Ihmisten on myös ymmärrettävä, mitä heidän tiedolleen tapahtuu verkossa, ja heillä tulee olla mahdollisuus muuttaa, rajata tai poistaa sitä. Hän viittaa FAIR– ja CARE-periaatteisiin käytännöllisinä toimintamalleina ja nostaa esiin jännitteen datan staattisen luonteen ja aineettoman kulttuuriperinnön jatkuvasti muuttuvan elävyyden välillä.
Podcast-sarjamme odottaa vielä julkaisua.
Kulttuurin yhteisresurssien vahvistaminen
Oulu Löyly kokosi yhteen useita aloitteita, joita yhdistää yhteinen visio: avoin ja hajautettu infrastruktuuri, joka voi muodostaa aidon kulttuurin yhteisresurssin perustan. Tällaisessa mallissa myös pienet ja aliresursoidut yhteisöt voivat tuoda kulttuuriperintöaineistonsa yhteiseen käyttöön tasavertaisina toimijoina.
Europeana, Kulttuuriperinnön yhteinen eurooppalainen data-avaruus sekä ECHOES European Collaborative Cloud for Cultural Heritage (ECCCH) muodostavat yhdessä Euroopan keskeisen infrastruktuurin kulttuuriperintöaineistojen löytämiseen, jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen.
Niiden rinnalla Wikimedia-ekosysteemi – Wikipedia, Wikidata, Wikimedia Commons ja Wikibase – tarjoaa maailmanlaajuisesti ylläpidetyn avoimen infrastruktuurin linkitetylle tiedolle, kuville ja tiedolle, jota kuka tahansa voi hyödyntää.
ECHOLOT-hanke yhdistää nämä kaksi maailmaa hajautetun toimintamallin avulla. Sen ansiosta instituutiot ja yhteisöt voivat ylläpitää omia yhteentoimivia tietokantojaan ja samalla osallistua yhteiseen verkostoon ilman, että niiden tarvitsee luopua omasta hallinnastaan tai tukeutua keskitettyyn järjestelmään. Aineistoja voidaan julkaista samanaikaisesti Europeanaan ja Wikimedia-alustoille siten, että alkuperä- ja käyttöoikeustiedot kulkevat mukana.
CommonsDB tukee tätä mahdollistamalla aineistojen käyttöoikeustietojen todentamisen ja luotettavan välittymisen järjestelmästä toiseen.
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus edustaa vielä yhtä potentiaalia. Suvereeniin ja yhteisöjen saavutettavissa olevaan aineistojen tallentamiseen tarvittava laskenta- ja palvelininfrastruktuuri on jo olemassa. Sen saaminen myös pienempien toimijoiden käyttöön edellyttää kuitenkin poliittista tahtoa rahoittaa sitä yhteisenä julkisena infrastruktuurina.
Ja mitä tästä kaikesta syntyi?
Think & Do – ajatellen ja tekemällä, mielellä ja keholla
Oulu Löyly käynnistyi Avoimen kulttuurin markkinat -päivällä, jossa osallistujat esittelivät hankkeitaan puheenvuorojen, demojen ja työpajojen avulla. Päivä huipentui Oulun saunafestivaaleilla, jossa Oulujoen varrelle rakennetut yli kymmenen väliaikaista saunaa tarjosivat puitteet keskustelujen jatkumiselle pitkälle valoisaan kesäiltaan.
Seuraavana aamuna Think & Do -työpajan osallistujat jakaantuivat ryhmiin jaettujen kulttuuriperintöön kohdistuvien huolenaiheidensa perusteella. Kukin ryhmä muotoili aiheesta missiolauseen ja sopivat työnsä lopputuloksesta.
Kerolaina Bulan lapaset / Open Latitudes
Oral-to-Written -ryhmä tarkasteli sitä, miten saamen kielten ja muita aliresursoituja kieliä sujuvasti puhujat voisivat osallistua tiedon tuottamiseen ilman, että heidän tarvitsee olla taitavia kirjoittajia. Keskustelu nosti esiin kielitraumat, luottamuksen ja tekniset esteet yhtä tärkeinä kysymyksinä kuin itse infrastruktuurin.
May the Source Be With You käsitteli avoimesti julkaistujen aineistojen uudelleenkäyttöä. Ryhmä ehdotti läpinäkyvyyttä lisääviä ratkaisuja, kuten alkuperätietoja, tekijän nimeämistä ja bottien tunnistamista, jotta yhteisöt ja instituutiot voisivat seurata, miten niiden avoimesti jakamia aineistoja käytetään – myös tekoälyjärjestelmissä.
SPECS for Low-Tech Infra for Communities tarkasteli sitä, miten pienet yhteisöorganisaatiot voivat rakentaa ja ylläpitää arkistojaan edullisilla ja helposti käyttöönotettavilla työkaluilla. Sen sijaan, että yhteisöille tarjottaisiin raskaita institutionaalisia järjestelmiä, ryhmä pyrki tunnistamaan infrastruktuurin käytännölliset rakennuspalikat, joista kukin yhteisö voi rakentaa omiin tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden.
ORLA — the Open Resource & Learning Assistant kehitti itsearviointityökalun, jonka avulla organisaatiot voivat arvioida seuraavia askeleitaan kohti avointa saatavuutta. Toimiva prototyyppi rakennettiin Claude-tekoälyä hyödyntäen.
ORLA yhdistää itsearviointityökalun tekoälypohjaiseen avustajaan, joka ohjaa käyttäjän sopivien resurssien äärelle ja voi auttaa laatimaan projektisuunnitelman suljetuista kokoelmista avoimiin kokoelmiin siirtymiseksi. Itsearviointityökalu toimii itsenäisesti ilman ulkoisia palveluita, kun taas avustaja tarvitsee API-avaimen. Molemmat ovat saatavilla GitHubissa.
Open Latitudes on vuoden mittainen poikkitieteellinen verkosto, joka tutkii auringon ja ihmisen välistä suhdetta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Verkosto on osa Liepāja 2027 -Euroopan kulttuuripääkaupunkiohjelmaa.
Verkosto kokoaa yhteen paikallisarkistojen, yhteisötaiteen, avoimen tiedon ja ympäristöteemojen parissa toimivia organisaatioita, kuten norjalaisen Pikene på Brøn -ryhmän, suomalaisen Imagining Godzilla -kollektiivin, ranskalaisen Makeryn sekä latvialaisen Kerolaina Bulan neulesuunnitteluprojektin.
Oulu Löylyssä esitelty tapausesimerkki tarkasteli, miten avoin tieto ja kulttuuriperintö voivat olla osa nyky- ja hybriditaiteen tuotantoa. Kukin verkoston kumppani tutkii työssään myös yhteyksiä Wikimedia-alustoihin ja Creative Commons -lisensointiin.
Pohjoinen on OK
Oulu Löyly toi uutta energiaa pohjoismaiseen ja baltialaiseen yhteistyöhön. Tapahtumassa käynnistettiin OK North -aloite, joka kokoaa yhteen avoimen tiedon organisaatioita, kuten Creative Commons ja Open Knowledge Suomesta, Tanskasta, Norjasta, Virosta ja Ruotsista yhteistyön vahvistamiseksi ja resurssien jakamiseksi.
Samaan aikaan järjestettiin myös Pohjois-Euroopan Wikimedia-organisaatioiden tapaaminen, ja molempien tapahtumien osallistujat kokoontuivat yhteiseen webinaariin ja illanviettoon Oulu Löylyä edeltävänä päivänä.
Uutispommi odotti Oulu Löylyn avajaisissa: Wikimedia Suomi ilmoitti, että suomalaiset wikipedistit on palkittu valtion tiedonjulkistamispalkinnolla. Onnittelut suomenkieliselle Wikipedialle! 🙌
Suosituksemme
Tunnustetaan avoin tieto kriittiseksi infrastruktuuriksi – Hallitusten ja instituutioiden tulisi tunnistaa kulttuuriperintö ja avoimen tiedon järjestelmät virallisesti kriittiseksi digitaaliseksi infrastruktuuriksi. Ne ovat demokraattisen yhteiskunnan kannalta yhtä olennaisia kuin energia- tai liikenneverkot ja yhtä alttiita geopoliittisille riskeille, alustariippuvuudelle ja tekoälyn vaikutuksille.
Investoidaan kulttuuriperinnön säilyttämisen koko kirjoon – Ennakoivan dokumentoinnin ja digitoinnin tulisi olla normaali toimintatapa, ei vasta kriisitilanteiden ratkaisu. Teknologia on kuitenkin vain niin vahvaa kuin ihmiset sen takana. Vapaaehtoisten, yhteisöjen ja kulttuurialan toimijoiden työ ansaitsee pitkäjänteistä tunnustusta ja tukea, jotta elävät kulttuuriperinteet voivat säilyä.
Luodaan pysyviä rajat ylittäviä yhteistyörakenteita, jotka yhdistävät yhteiskunnan eri osa-alueita kulttuuriperinnön ja avoimen tiedon yhteisten tavoitteiden ympärille. Kriisivalmius toimii tärkeänä herätyskellona, joka korostaa kulttuurin merkitystä – ei kansakunnan rakentamisessa, vaan kestävien ja oikeudenmukaisten yhteiskuntien tukemisessa. Alueelliset toimet saavat lisää vaikuttavuutta, kun ne kytkeytyvät globaaleihin viitekehyksiin ja kansainvälisiin instituutioihin.
Rakennetaan yhteentoimivia hajautettuja tietojärjestelmiä – digitaalisen kulttuuriperinnön tallentajien tulisi siirtyä hajautettuihin toimintamalleihin, jotka mahdollistavat paikallisen hallinnan ja samalla yhteisen löydettävyyden ja uudelleenkäytön. Sama logiikka koskee niin kansallista digisuvereniteettia kuin pienen yhteisöarkiston riippumattomuutta yksittäisestä kaupallisesta palveluntarjoajasta.
Julkisesti yhteisrahoitettu alueellinen pilvi-infrastruktuuri, joka perustuu avoimiin ja hajautettuihin periaatteisiin, tarjoaisi yhteisöille käytännöllisen ja suvereenin vaihtoehdon kaupallisille alustoille kulttuuriperintöaineistojen säilyttämiseen ja hallintaan.
Kulttuuriperinnön vaalijoilla tulee olla nykyistä monipuolisemmat mahdollisuudet määritellä aineistojensa uudelleenkäytön ehdot. Tätä tulee tukea alkuperätiedoilla, tekijätiedoilla ja hallintaa kuvaavalla metatiedolla, jotka kulkevat aineiston mukana.
Edistetään kulttuuria ja kulttuuriperintöä koskevia globaaleja poliittisia viitekehyksiä — kulttuurin asemaa kansainvälisessä oikeudessa on vahvistettava. Open Heritage Statement -julistus vaatii kulttuuriperinnön saatavuutta rajoittavien oikeudellisten, teknisten ja taloudellisten esteiden poistamista. Culture2030Goal peräänkuuluttaa kulttuurin nostamista itsenäiseksi pilariksi vuoden 2030 jälkeisessä kestävän kehityksen viitekehyksessä. Kulttuuri ja kulttuurin saatavuus on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa.
P.S. Pidätämme oikeuden viilata suosituksiamme, jotta voimme sisällyttää keskustelun koko kirjon.
Dokumentaatio
Kaikki esitykset ja työskentelyn tulokset on koottu Dokumentaatio-sivulle. Sieltä löytyvät:
- Esitykset ja keskustelut ja niiden linkit dioihin ja tallenteisiin. Tallenteiden tekstitykset on oikoluettu, joten niitä voi seurata myös muilla kielillä.
- Think & Do -projektit sekä linkit dioihin, esitystallenteisiin, wiki-sivuihin ja muihin aineistoihin.
- Tallenteet julkaistaan AvoinGLAMin YouTube-kanavalla. Tilaa kanava pysyäksesi ajan tasalla.
- Avoimesti lisensoidut valokuvat, joita voidaan lisätä yhteiseen Google-kuva-albumiin tai Wikimedia Commons -luokkaan.
- Pinboard ja podcast ovat vielä keskeneräisiä. Tapahtuman aikana ei ollut riittävästi aikaa rakentaa edustavaa kokonaisuutta tai haastatella tarpeeksi ihmisiä podcast-sarjaa varten. Työtä jatketaan tapahtuman jälkeen, ja molemmat julkaistaan myöhemmin Dokumentaatio-sivulla. Podcastit julkaistaan myös AvoinGLAMin YouTube-kanavalla.
Mitä seuraavaksi?
Pidetään yhteyttä!
- Tutustu Open Knowledge Finlandiin ja OK North -verkostoon sekä tilaa uutiskirjeemme.
- Seuraa AvoinGLAM-yhteisöä Wikimedia Metassa, Facebookissa ja LinkedInissä sekä GLAM-Wiki-yhteisön uutisia This Month in GLAM -julkaisussa.
Tehdään yhdessä töitä
hankkeiden parissa, jotka suojelevat uhanalaista kulttuuriperintöä ja vahvistavat kulttuurin yhteisresursseja.
Kiitos!
Oulu Löylyn järjestivät AvoinGLAM ja Open Knowledge Finland yhteistyössä Creative Commonsin, Wikimedia Suomen, Wikimedia Eestin, Wikimedia Sverigen, Wikitonguesin ja Anarâškielâ servin kanssa.
Erityiskiitokset tapahtuman mahdollistaneelle tiimille: Sophea, Juliaana, Niina, Joy, Liisi, Marja, Tea, Teemu, Tochi, Tove ja Susanna sekä Oulu2026-vapaaehtoiset!
Pohjoismaiden ministerineuvosto tukee OK North -verkostoa sekä sen kumppaneita OpenDenmark, Creative Commons Norway, Open Knowledge Estonia, Open Knowledge Sweden ja Creative Commons Sweden Demos-ohjelman kautta.
Kiitos yhteistyöstä Open Knowledge Foundation, Oulun keskustakirjasto Saaren henkilökunta, Oulun Saunafestivaali, Kahvila Tarina, Luckan Uleåborg ja Green Soul Catering.
Tapahtuman mahdollisti Wikimedia Foundationin tuki.
Oulu Löyly oli osa Oulu2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -ohjelmaa sekä International Archives Week 2026 -kokonaisuutta.
#oululoyly #oululöyly #oulu2026 #IAW2026