Lyhennetty versio julkaistu Helsingin sanomissa 20.4.
Viime päivinä on taas puhuttu liikkumisrajoitusten merkityksestä kontaktien vähentämisessä. Kuitenkaan kriittinen muuttuja ei ole liikkuminen vaan tieto.
Jos meillä olisi täydellinen tieto, tarvittaisiin vain kaksi toimenpidettä taudin hävittämiseksi kesäkuuhun mennessä. Ensin pitäisi eristää kaikki kolmen viikon aikana tartunnan saaneet eli noin 10000 ihmistä. Toiseksi maan rajojen yli ei päästettäisi ketään tartuttavaa. Teoriassa silloin 99,8 % suomalaisista voisi siirtyä normaaliin elämään ensi viikolla.
Tietenkään meillä ei voi olla täydellistä tietoa, mutta siihen vertaaminen paljastaa nykyongelmia ja sen, kuinka arvokas on hyvä tilannekuva ja sen tehokas käyttö täsmätoimien tekoon.
Open Knowledge Finland ry on tehnyt lukuisia tietopyyntöjä saadakseen hallituksen käyttämät epidemiamallit. Tulokset ovat laihoja.
Niinpä on oltu asiantuntijoiden kuvailujen varassa. Yksityiskohtia ei ole voinut tutkia eikä kommentoida eikä omia skenaarioita testata. Ulkopuoliset asiantuntijat eivät ole päässeet hyödylliseen keskusteluyhteyteen. Malleja ei ole yhteiskehitetty.
Epidemiamalli voisi olla tarjolla netissä, jolloin sitä käyttäisivät niin ministeriöiden ja kuntien virkamiehet kuin päättäjätkin. Koska näin ei ole, Turun kaupunki kehitti oman mallin toimenpiteidensä tueksi.
Arvokasta tietoa hukataan muutenkin. Ihmiset voisivat omatoimisesti kirjata laajemmin tietoa oireistaan ja kontakteistaan valtakunnalliseen järjestelmään, joka automaattisesti antaisi yksilöllisiä toimintaohjeita ja tuuppaisi haluttuun toimintaan.
Näitä ja terveydenhuollon tietoja pitäisi käyttää epidemiamallin päivittämiseen jatkuvasti, jolloin se pystyisi vastaamaan paremmin torjuntatoimiin liittyviin kysymyksiin.
Tieto-ongelmat eivät katoa, vaikka korona saataisiin hallintaan. Epidemioihin tulee varautua nyt kehittämällä tiedon keruuta, jalostusta ja avoimempaa käyttöä. Nämä parannukset on syytä saada toimintamalleihin ja lakeihin nopeasti.
Jouni Tuomisto, puheenjohtaja
Open Knowledge Finland ry