Euroopan neuvoston Democracy Hackathon järjestettiin 17.–19. kesäkuuta 2026 Strasbourgissa osana No Hate Speech Week -tapahtumaa teemalla Hack the Hate, Renew Democracy! Tapahtuma kokosi yhteen päättäjiä, kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja nuoria innovaattoreita kehittämään käytännön työkaluja verkkovihapuheen torjumiseksi.
Finaalissa oli 20 joukkuetta ja 71 osallistujaa 15 maasta, mukaan lukien Suomi. Suomea edusti NoBS-työryhmä: Joonatan Myllys, Arsham Soltani, Jenna Jauhiainen (etänä), Vivian Wong (etänä) Jules Uusinarkaus ja Liisi Soroush. Hackathonin aikana työryhmä rakensi pilottityökalun, observatorion, joka on suunnattu ensisijaisesti tutkijoille, journalisteille ja kansalaisjärjestöille. Työryhmä sijoittui sarjansa toiseksi, ja sai paljon hyvää palautetta neuvoston asiantuntijoilta.
KUORO-hanke vastaa tarpeeseen rakentaa suomenkieliselle verkkoviestinnälle reaaliaikainen seurantajärjestelmä, joka perustuu avoimeen dataan, avoimeen koodiin ja yksityisyyden suojaavaan Triage-DP-anonymisointiin.
Järjestelmä mittaa kahta ulottuvuutta: vihapuhetta ja sen koordinointia. Vihapuheen osalta selvitetään, mitä sanotaan, kenelle ja kuinka vakavasti. Koordinoinnin osalta arvioidaan, tulevatko samat viestit monilta toisistaan riippumattomilta toimijoilta vai harvoilta, yhdessä toimivilta tahoilta. Yhdessä nämä kertovat, onko kyse laajasti jaetusta mielipiteestä vai pienryhmän organisoimasta hyökkäyksestä. Työryhmä julkaisee hankkeen menetelmän, luokittelukoodin ja aggregoidun, ei-tunnistettavan aineiston avoimella lisenssillä.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla suojaa sananvapautta, mutta 17 artikla estää käyttämästä sopimusta muiden oikeuksien kumoamiseen. EU:n digipalvelusäädös (DSA) velvoittaa suurimmat alustat arvioimaan ja vähentämään perusoikeuksiin ja vaaleihin kohdistuvia riskejä. Euroopan neuvoston ministerikomitea suosittaa (CM/Rec(2022)16, §59), että jäsenvaltiot keräävät tietoa myös haitallisesta viestinnästä, joka ei ylitä rikoksen tunnusmerkistöä. ECRI totesi lokakuussa 2025, että vihapuhe Suomessa on saavuttanut kriittisen tason myös verkossa ja politiikassa.
Suomen oma tietopohja on ohut. Oikeusministeriön EU-rahoitteinen Tiedolla vihaa vastaan -hanke seurasi verkkovihapuhetta vain kahden kuukauden ajan syys–lokakuussa 2020. Seurannan toteutti Utopia Analytics Oy, jonka osakkaista perussuomalaisten kansanedustaja omisti Iltalehden mukaan 38 prosenttia.
Projektin kehitys jatkuu nyt kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Kaavailtu hanke keskittyy nais- ja muunsukupuolisiin ehdokkaisiin kohdistuvaan verkkovihaan, ja Open Knowledge Finland tulisi toimimaan sen toiminta- ja yhteistyöalustana. Hankkeelle kartoitetaan parhaillaan mahdollisia yhteistyökumppaneita.