30.8.2023
Open Knowledge Finland ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida yritystietorekisterin avaamista.
Arviomuistion tavoitteet ovat erinomaiset ja oikeansuuntaiset. Harmaan talouden torjunta on tärkeä julkisen sektorin tehtävä ja mitä leveämmille hartioille sen selvittäminen voidaan saada, sen parempi. Verohallinnon arvion mukaan 13 % BKT:sta liikkuu harmaan talouden piirissä: tämän saaminen verotuksen ja eläkejärjestelmän piiriin on julkisen talouden kestävyyden kannalta erittäin tavoiteltavaa.
Yritystietojärjestelmän julkisuuden laajentaminen on journalistisin ja hankintaperustein kannatettavaa, koska tällöin julkisessa intressissä olevat kysymykset voidaan nostaa julkisuuteen journalismin keinoin ja hankkijat voivat tehdä omat selvityksensä kustannustehokkaasti.
Yhdymme arviomuistion johtopäätöksiin ulosottotietojen, sosiaalivakuuttamisen, liiketoimintakiellon ja tullivelan osalta.
Kiinnitämme kuitenkin huomiota muutamiin kohtiin, joissa yksityiskohdat estävät näkemästä suurempaa kuvaa.
TYEL-MAKSUJEN JULKISUUS
Ensinnäkin vastustamme TyEL-maksutietojen jättämistä pois uudistuksesta. Eläkeyhtiöt käyttävät julkista valtaa toteuttaessaan tehtäväänsä eläkejärjestelmän piirissä, mikä asettaa tavallista yksityisoikeudellista suojaa korkeamman kynnyksen julkisuuden rajaamiselle. Yksityisoikeudellisiin vakuutussopimuksiin vetoaminen on myös mahdollinen kalteva pinta: julkisen eläkejärjestelmän palveluiden ja niiden hankkimisen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää.
TyEL-maksusumman eli käytännössä palkkasummien julkaisu on selkeästi kohtuutonta yritysten näkökulmasta, mutta toisaalta TyEL-maksuerien viivästyminen on selkeä merkki leväperäisestä hallinnosta tai harmaasta taloudesta, joiden läpinäkyvyys on painava julkinen intressi. Tässä tasapainottelussa on mahdollista päätyä myös tulokseen, jossa TyEL-maksuerien maksustatus julkaistaan. Kyse on painotuksista.
Tietotekninen toteutus vaatii toimenpiteitä (käytännössä yhteensopivat rajapinnat) eläkeyhtiöiltä, mutta tämäkin on pieni hinta painavasta julkisesta intressistä. Raportointivelvollisuus ei ole mitenkään kohtuuton, kun eläkeyhtiöt käyttävät tehtävää toteuttaessaan julkista valtaa.
TyEL-julkisuuden ratkaisemisessa ei ole kyse sellaisesta asiasta, joka vaarantaisi uudistuksen käsittelyn normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Selkeyttävä kirjaus työeläkelaissa riittää.
TYÖTAPATURMAVAKUUTUSTEN MAKSUJEN JULKISUUS
Toiseksi vastustamme lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen maksujen jättämistä pois uudistuksesta.
Argumentit tähän ovat samat kuin TyEL-maksujen kohdalla: tapaturmavakuutusten maksamatta jättäminen on indikaatio joko leväperäisestä hallinnosta tai harmaasta taloudesta. Jälkimmäisen torjumiseen on vahva julkinen intressi, ensimmäinen taas on vahva liiketoiminnallinen indikaatio yritykseltä palveluita ostavalle.
Tietotekninen toteutus vaatii toimenpiteitä (käytännössä yhteensopivat rajapinnat) eläkeyhtiöiltä. Tässä intressi on kevyempi kuin TyEL-maksujen kohdalla, mutta julkista tehtävää toteutettaessa ajantasainen tilannekuva on itsessään arvokas asia.
KATSE JATKOON
Vielä lopuksi toivomme, että harmaan talouden rekisteripohjainen torjunta ei jää näihin yleisöjulkisuustoimenpiteisiin. Pelkkä yleisöjulkisuus ei ole riittävä este väärinkäytöksille.
Talouden digitalisoituessa on mahdollista siirtyä kohti reaaliaikataloutta, jossa tulorekisteri, ETK:n, verottajan ja PRH:n rekisterit sekä eläkevakuuttajien rekisterit yhdistetään reaaliajassa automaattisesti työnantajavelvoitteiden toteutumisen valvomiseksi. Tämä vapauttaisi ihmisresursseja harmaan talouden rutiinitutkintatehtävistä vaativampiin tehtäviin ja mahdollistaisi tehokkaan ohjauksen tarjoaminen yrittäjille.
Yritysten lakisääteisten velvoitteiden yhtäläinen toteutuminen on tärkeää tasaisen pelikentän takaamiseksi. Tehokas valvonta on varmin tapa ehkäistä väärinkäytöksiä.
30.8.2023
Open Knowledge Finland ry