
Viitisen vuotta sitten Suomessa oli valloillaan todellinen avoimen datan hype. Uudet paremmat palvelut olivat tiedon vapauttamisen puolestapuhujien ensisijainen myyntiargumentti. Julkinen hallinto tarttui myös toimeen ja asian edistämiseen on sijoitettu ainakin seitsemännumeroisia summia. Suurimmat kaupungit, yliopistot ja monet muut julkiset organisaatiot ovat avanneet tietojaan vapaaseen käyttöön. Mutta ovatko yritykset ehtineet jo hyödyntää uusia aineistoja liiketoiminnassaan?
Open Knowledge Finland kartoittaa avoimen datan käyttöä liiketoiminnassa 6Aika-strategian Avoin data ja rajapinnat -kärkihankkeen toimeksiannosta kevään aikana. Parhaat esimerkit erilaisista palveluista, innovaatioista, sovelluksista ja yrityksistä tullaan julkaisemaan databusiness.fi -sivustolla toukokuussa. Hyviä kokemuksia haetaan niin kotimaasta kuin rajojen ulkopuolelta. Projektissa työskentelevät projektipäällikkö Raimo Muurinen sekä asiantuntijat Kari A. Hintikka ja Mikael Seppälä. OKFI:n toiminnanjohtaja Teemu Ropponen avustaa myös projektia.
“Sellaiset palvelut ja käyttötavat kiinnostavat, joita voisi soveltaa Suomessa, nyt tai tulevaisuudessa” sanoo kärkihankkeen vetäjä Matti Saastamoinen. “Pyrimme tarjoamaan näyttöä hyvistä mahdollisuuksista sekä datan hyödyntäjille että tuottajille”
Avoimen datan liiketoimintalupauksen toteutumisen perään on jo ehditty kysellä. Esimerkiksi Ville Peltola kirjoitti pari vuotta sitten, että alalla on suhteellisen vähän startupeja, koska julkinen hallinto on avannut lähinnä staattisia datasettejä jotka eivät kiinnosta kehittäjiä. Tulevaisuus näyttää hänen mukaansa kuitenkin paremmalta, kun jatkuvasti päivittyviä datavirtoja tulee enemmän tarjolle.
Peltolankin esiinnostama liikennedata on edelleen hyvä esimerkki. Liikennevirasto ja HSL tekevät parhaillaan pohjatyötä alan ekosysteemin mahdollistamiseksi avoimien rajapintojen ja avoimen lähdekoodin avulla. Otsikoissa onkin näkynyt erilaisia avauksia liikkuminen palveluna -liiketoiminnan ensi askeleista.
Vielä laajempaa yleisöä koskettaa julkinen päätöksenteko, johon liittyviä aineistoja on avautunut ja avautumassa lähiaikoina. Avoin data ja rajapinnat -hanke on työskennellyt Suomen suurimpien kaupunkien päätösdatan avaamiseksi Helsingin pioneerityön pohjalta. Ensi alkuun on julkaistu päätöstietoja rakenteisessa muodossa Oulusta ja Vantaalta, sen jälkeen seuraavat muut 6Aika-kaupungit.
Kaupunkien lisäksi valtiotason päätökset ovat jo osittain avattu. Eduskunta on saanut oman rajapintansa rajoitettuun koekäyttöön pitkän odotuksen jälkeen. Lakikokoelma Finlex tuli tarjolle linkitettynä avoimena datana Aalto-yliopiston tutkijoiden ansiosta viime vuonna.
Kartoituksessa tarkastellaan myös avoimen datan liiketoiminnan ansaintamalleja. Pohjana hyödynnetään Matti Rossin tutkimukseen pohjautuvaa viiden ansaintamallin jaottelua. Sen mukaan yksi yleinen liiketoimintamalli on datan poiminta ja paketointi uudelleenkäyttö- ja myyntikuntoon muutetussa muodossa.
Menestyksekkäiden businesscasejen lisäksi huomioidaan yhteiskunnallisesti merkittävät tavat hyödyntää avointa dataa. Avoimen datan myyntipuheeseen ovat nimittäin kuuluneet säästöt hallinnon tehostumisen ansiosta sekä demokratian vahvistuminen.
Paljonko rahaa avoin data on sitten tuonut tai säästänyt? Se on valitettavasti liian suuri kysymys selvitettäväksi tässä yhteydessä, vaikka tietysti sitäkin kiinnostavampi. Ennen kesälomia tiedämme kuitenkin minkälaista liiketoimintaa avoimella datalla tehdään jo nykysin, ja mitkä aineistot ovat osoittautuneet käyttökelpoisimmiksi. Samalla voi saada vinkkiä siitä, mitä kannattaisi avata seuraavaksi.
Showcaseja esitellään Mitä data mahdollistaa matkailualalla -tapahtumassa Allas Sea Poolilla Helsingissä 23.5.2017.
Entuudestaan tunnistettuihin showcaseihin voi tutustua databusiness-sivustolla. Uusia avoimen datan caseja voi ehdottaa tällä lomakkeella vielä toukokuun ensimmäisen viikon ajan.
Tein tänä ja viime vuonna tutkimusta liittyen juuri avoimen datan hyödyntämiseen ja datan avaamiseen liiketoiminnan näkökulmasta osana väitöskirjaani. Tutkimuksessa haastateltiin eri ympäristöissä toimivia ohjelmistoyrityksiä ja tässä pieni tiivistelmä liittyen tämän blogin aiheeseen:
Avoin data ja liiketoiminta ymmärretään tavallisesti toisensa poissulkeviksi termeiksi ja tämä tutkimus vahvistaa osaltaan tätä käytäntöä. Datan avaaminen varsinkin nähdään liiketoimintaa vahingoittavana toimintana ja sitä tehdään käytännössä vain julkisen puolen toimijoiden toimesta silloin, kun lainsäädäntö sitä vaatii. Muutamia tapauksia on havaittu, missä dataa olisi avattu markkinointitarkoituksessa, mutta hyvin pienessä mittakaavassa.
Toisaalta avoin data ei ole hyödyllinen resurssi millään toimialalla johtuen datan geneerisestä luonteesta ja käyttötarkoituksesta. Avoin data on tavallisesti hankala sovittaa kyseessä olevaan tapaukseen, koska konteksti ja datan tarkkuus ovat erilaisia kuin tarve sanelee. Kuitenkin avointa dataa on haastattelujen perusteella käytetty järjestelmän “täyttämiseen”, eli avoimella datalla on pohjustettu uuden työkalun toimintaa, jolloin dataa ei ole tarvinnut generoida itse ja tuotetta on voitu demota ja jopa ottaa käyttöön, jonka jälkeen dataa on generoitu käyttäjiltä.
Ohjelmistotuotteissa avoin data ei myöskään ole suuressa roolissa, mutta jokaisella haastatteluun osallistuneella yrityksellä oli jokin intressi joko käyttää projektiin liittyviä avoimia datavirtoja tai ainakin suunnitelmia siitä, miten avointa dataa voitaisiin hyödyntää tulevissa hankkeissa. Kaikkialla tämä ei ollut vielä materialisoitunut, mutta avoin data on otettu huomioon ja sitä selvästi pyritään sovittamaan uusiin käyttötarpeisiin. Toisaalta taas yksi tutkimukseen osallistuva yritys käyttää avointa dataa käytännössä päivittäin, vaikkei sillä ole tällä hetkellä vielä kovin laajaa kysyntää.
En väitä, että tässä olisi koko totuus aiheesta, mutta nämä olivat pääpointteja, joita löysin tutkimuksen aikana. Mielenkiinnolla odottelen näitä avoimen datan bisneskeissejä 🙂
Hei Antti, kiitos viestistäsi. Oletko julkaissut mitään sellaista artikkelia johon voisi tutustua ja viitata?
Viime vuonna MindTrekissä julkaisimme artikkelin kiinnostuksesta avointa dataa kohtaan: https://www.researchgate.net/publication/309030792_Current_status_and_the_future_directions_of_open_data_perceptions_from_the_finnish_industry
Aikaisemmassa kommentissani mainittu tutkimus on vielä tällä hetkellä työn alla, eikä sitä ole vielä saatavilla.