Kansanedustajilla on monenlaisia vierailijoita eduskunnassa, kuten huolestuneita kansalaisia sekä perheenjäseniä. Rakennuksessa käy myös järjestäytynyttä vaikuttamistyötä tekeviä lobbaajia.
Lobbaaminen ei aina ole mitään salakähmäistä suhmurointia. Päinvastoin, viisaat päättäjät kuuntelevat tasapuolisesti ja monipuolisesti erilaisia näkemyksiä ennen päätöksentekoa. Vaikuttamistyö tulisi kuitenkin tehdä avoimesti, niin että olisi selvää kenen nimissä ja millä tavoitteilla toimitaan.
Korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 2016, että tiedot eduskunnassa vierailevista ihmisistä sekä siitä kenen luona he vierailevat ovat julkisia. Oikeusjutun taustalla oli Avoimen ministeriön, avoimen hallinnon puolesta työskentelevän kansalaisjärjestön, sekä Svenska YLE:n pyrkimykset selvittää järjestäytyneiden lobbaajien vaikutusta eduskunnan toimintaan ja lainsäädäntöön.
KHO:n päätöksestä huolimatta eduskunta on evännyt pääsyn vierailijatietoihin ja alkanut tuhota niitä. Oikeuden päätöksen jälkeen eduskunta muutti aiempaa käytäntöään ja alkoi poistaa tietoja vierailijoista päivittäin. Se on myös kieltänyt pääsyn päivittäisiin tietoihin, vaikka asiakirjat on todettu julkisiksi niitä toimituksellisiin tarkoituksiin pyytäville. Asiasta on raportoitu ja keskusteltu laajasti suomalaisessa lehdistössä (tässä lista noin 30 toistaiseksi löytämästämme jutusta).
Eduskunnan hallinto on esittänyt toiminnalleen joukon perusteluita. Joiltain osin, esimerkiksi tietoteknisten rajoitteiden osalta, nämä perustelut tuntuvat ontuvan. Vierailijoiden yksityisyyttä koskevat huolet ovat perusteltuja. Huomattavaa on kuitenkin, että asiakirjoihin tutustuvilla toimittajilla tai järjestöillä ei ole oikeutta julkaista tietoa ihmisistä, joiden vierailu rakennuksessa liittyy yksityisasioihin.
Kiistasta pontta laajempiin uudistuksiin
Julkisuusperiaatteen ja oikeuden päätöksen kiertäminen asettaa 100-vuotiaan Suomen eduskunnan varsin kyseenalaiseen valoon. Vastuu sen varmistamisesta, että vaikuttamistyö tapahtuu asiallisella tavalla, on kuitenkin hallinnon sijaan poliittisella johdolla, kansanedustajilla. Nyt tarvitaan poliittista johtajuutta ja aloitteita, jotka muuttavat eduskunnan toimintaa avoimempaan suuntaan ja tukevat kansalaisten luottamusta edustajiensa toimintaan.
Hyvin järjestetyssä hallinnossa journalistien ei esimerkiksi tarvitsisi käyttää vierailijalistoja selvittääkseen ketä ylimmässä vallankäytössä on kuultu. Vaikuttamistyön avoimuuden takaamiseen olisi parempiakin keinoja. Yhä useampaan Euroopan maahan on perustettu vaikuttaja- tai vaikuttamisrekisteri, johon järjestäytynyttä vaikutustyötä tekevien tulee liittyä. Sen kautta he ilmoittavat jos lobbausta tekevät edustavat muita, kuinka paljon vaikuttamiseen käytetään resursseja ja mitkä sen tavoitteet ovat.
Euroopan unioni on parhaillaan laajentamassa omaa läpinäkyvyysrekisteriään ja muuttamassa sitä pakolliseksi. Myös Irlannissa otettiin 2 vuotta sitten käyttöön pakollinen rekisteri lobbaajille sekä rajoituksia pyöröovi-ilmiölle, eli ihmisten siirtymiselle politiikasta edunvalvontaan. Suomenkin kannattaisi seurata tätä kehitystä ja tukea rehellistä edunvalvontaa varmistamalla, että kaikki lobbausta tekevät ovat yhtä avoimia toiminnastaan.
Läpinäkyvyys ei tietenkään itsessään tee autuaaksi. Epäselvät maan tavat poliittisessa vaikuttamisessa tulisi korvata selkeillä pelisäännöillä, joiden toteutumista myös seurataan tosissaan. Muun muassa Eero Heinäluoma on ottanut aiheeseen vahvasti kantaa ja esittänyt, että aika pelisääntöjen sopimiseen on nyt.
Avoin eduskunta -hankkeesta vision suuntaviivat
Open Knowledge Finland ja Avoin ministeriö työskentelevät tällä hetkellä Avoin eduskunta -tutkimuksen ja kampanjan parissa. Osana kampanjaa keräämme esimerkkejä, ajatuksia ja konkreettisia ehdotuksista uusista keinoista, joiden kautta poliittisen vaikuttamisen läpinäkyvyys ja vastuullisuus voitaisiin järjestää.
Tavoitteemme on myös edistää yhteiskunnallisesti tärkeiden päätöksentekoa koskevien tietojen saatavuutta osaksi julkista keskustelua. Siksi myös työskentelemme vierailijatietojen julkisuuden puolesta. Tavoitteenamme on käydä rakentavaa keskustelua eduskunnan hallinnon sekä poliittisten päättäjien kanssa siitä, kuinka pääsy vierailijatietoihin voitaisiin järjestää turvallisella tavalla. Samalla toivomme, että julkisen keskustelun huomio keskittyisi laajempiin pyrkimyksiin tehdä eduskunnan toimintaa avoimemmaksi. Suomen suuren syntymäpäivän kunniaksi toivomme myös Arkadianmäeltä kantautuvan myönteisempiä uutisia.
Aleksi Knuutila (Open Knowledge Finland ry)
Teemu Ropponen (Open Knowledge Finland ry)
Joonas Pekkanen (Avoin ministeriö ry)
Seuraa asian kehittymistä:
Twitter: https://twitter.com/OKFFI
Facebook: https://www.facebook.com/OKF.Finland/