tietopyynto.fi: tästä lähin itsepalveluna

tietopyynto.fi-palvelu on toiminut monta vuotta ja auttanut noin tuhannen tietopyynnön tekemisessä. Nyt heinäkuussa 2021 olemme estäneet uusien tietopyyntöjen tekemisen palvelussa. Tietopyyntöjä voi kuka tahansa edelleen viranomaisille tehdä ja sivustolta löytyy siihen seikkaperäiset ohjeet, mutta nyt pyynnöt on tehtävä itse, omasta sähköpostistaan.

Tietopyyntö-palvelu rakennettiin Suomeen vuoden 2014 tuntumassa. Tällöin huolena oli, että kansalaisten oikeus tietopyyntöihin ei ollut kovin hyvin tunnettu, eivätkä monet viranomaiset välttämättä kunnioittaneet tietopyyntöjä tai vastanneet niihin kunnolla. Palvelun tavoitteet olivat:

1. Helpottaa tietopyyntöjen tekemistä tarjoamalla ohjeet siihen sekä luettelon kaikista viranomaisista, joille tietopyyntöjä voi tehdä
2. Mahdollistaa vastausten julkaisu palvelussa, jotta samaa tietoa ei tarvitsisi jokaisen kansalaisen itse pyytää, vaan yhdellä pyynnöllä tieto saataisiin kaikkien nähtäväksi.
3. Seurata viranomaisten suhtautumista tietopyyntöihin.

Miksi suljemme palvelun? Tähän on yksi pääsyy, mutta OKFIn hallitus päätyi palvelun sulkemiseen kokonaisharkinnan perusteella, johon liittyivät mm. seuraavat havainnot:

• Pääsyy: Koska sivusto kerää tietopyyntöjen vastaukset tietokantaansa, kertyy sinne samalla vastauksissa mahdollisesti (ja usein) olevia henkilötietoja. Tietosuojalaki edellyttää tällaiselle tietojen käsittelylle lailliset perusteet, joita käytännössä ei ole. Osa tietopyynnöistä kohdistuu aineistoon, joka on arkaluonteista (esim. oikeudenkäynnin pöytäkirjat). Tällaisen aineiston suojaamiselle on erityisedellytyksiä, joita tietopyynto.fi ei pysty täyttämään. Päätös vastausten julkaisemisesta ja redaktoinnista on jätetty palvelun käyttäjille, joten riski virheille on suuri.
• Vaikka vastauksissa ei olisi henkilötietoja, ovat vastaukset usein taulukoita tai muista tietoaineistoja, joita suojaa tekijänoikeus. Tällaisten julkaiseminen ei ole sallittua. Ainoastaan ”viranomaisen tai muun julkisen toimielimen päätöksiin ja lausumiin” ei sovelleta suojaa, mutta usein tietopyynnöt koskevat tilastotietoa tai muita suojattuja dokumentteja. Täten palvelun 2. tarkoitus ei koskaan päässyt toteutumaan kunnolla, koska valtaosaa vastauksista ei voida julkaista.
• Tiedämme, että media ja monet muut tahot tekevät tietopyyntönsä itse suoraan viranomaisille, joten tietopyynto.fi-palvelussa on vain pieni murto-osa kaikista tietopyynnöistä. Tämä tekee tarkoituksen 3 kattavan seurannan turhaksi tällaisen palvelun avulla. Voidaan kuitenkin todeta, että nykyisin viranomaiset vastaavat kaikkiin tietopyyntöihin ja jos pyyntö on asiallinen ja kohdistuu selkeästi tiettyyn asiakirjaan, se myös vastauksena annetaan, jos se katsotaan julkiseksi. Lähinnä erimielisyyttä syntyy, jos viranomainen ja kysyjä ovat eri mieltä siitä, mikä on julkista ja mikä on asiakirja.
• Palvelu on käyttäjälleen riskialtis. Vaikka ohjeissa sanotaan moneen kertaan, että vastauksia ei pidä julkaista ellei ole varmistunut, että vastauksia ei suojaa tekijänoikeuslaki tai tietosuojalaki, käytännössä tällaisen vastuun sysääminen käyttäjälle ei ole realistista. Virheistä voi seurata korvausvelvollisuuksia palvelun käyttäjille.
• Suomen julkisuuslaki lähtee siitä, että yksityishenkilö voi tehdä tietopyyntöjä. Kun yhdistyksen palvelu tekee pyynnön yksityishenkilön puolesta, varastoi vastauksen tietokantaansa ja tekee vastauksen julkaisemisen helpoksi, onko pyyntö edelleen vain yksityishenkilön tekemä.

Voimme verrata Suomen tietopyynto.fi-palvelua Saksan Frag Den Staat -palveluun. Saksassa julkisuuslaki koskee suoraan vain liittovaltiotasoa, kun taas pienemmät hallintoyksiköt päättävät itse periaatteistaan. Tästä syystä Saksassa eri viranomaisten toimintaa seurataan paljon tarkemmin. Saksassa myös julkisen sektorin dokumentit ovat laajemmin tekijänoikeuden ulkopuolella, joten niiden julkaiseminen on helpompaa. Lisäksi palvelulla on merkittävä rahoitus ja ylläpito, joka käy läpi pyyntöjä ja siivoaa niitä lähes reaaliajassa.

Suomessa tietopyynnöt ovat jo selkeästi jokapäiväisiä. Uutisoinnissa näkee vähän väliä, että toimittajat ovat hakeneet aineistoja tietopyynnöillä. Kaikki viranomaiset ovat selkeästi lain velvoittamia tietopyyntöihin vastaamaan. Tärkein vääntö lienee siitä, mitä kaikkea aineistoa lasketaan kuuluvan viranomaisen asiakirjoihin. Tätä vääntöä OKFI on tehnyt mm. koronamallinnusten tausta-aineistoja pyytämällä. Jatkamme vastaisuudessakin avoimen hallinnon edistämistä nostamalla esiin havaitsemiamme epäkohtia.

Olemme siis nyt estäneet uusien tietopyyntöjen tekemisen tietopyynto.fi-palvelussa. Vanhat tietopyynnöt pysyvät palvelussa ja kesken olevat voidaan hoitaa loppuun. Olemme lisänneet ohjeisiin mm. valmiin sähköpostin mallipohjan, jotta yksityishenkilöiden on helppo tehdä tietopyyntöjä omasta sähköpostistaan.

Keskustelua tästä tilanteesta voi käydä OKFIn kanavilla, kuten Slack-keskustelussamme. Voitte myös ottaa yhteyttä: toiminnanjohtaja ät okf.fi tai puheenjohtaja ät okf.fi.