Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on laatinut hallituksen käyttöön epidemialaskelmia, ja valtioneuvosto on linjannut toukokuun periaatepäätöksessään, että kaikki päätöksenteon perusteena olleet taustatiedot ja laskelmat oletuksineen ja parametreineen tulee julkaista noudattaen avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteita.
Lähdekoodin avoimuus on yleisesti katsottu osaksi avoimen tieteen periaatteita. Tutkimustyön lähdekoodit ovat yleensä pyydettäessä saatavilla, joten Open Knowledge Finland ry. (OKF) teki 13.5.2020 tietopyynnön epidemialaskelmien lähdekoodeista.
Lähdekoodi sisältää arvioinnin kannalta merkittäviä yksityiskohtia ja sen avoimuus on siksi keskeistä päätöksenteon läpinäkyvyyden ja hallinnon julkisuusperiaatteen kannalta. Laskelmia ei ole mahdollista toisintaa ja arvioida julkisesti THL:n tähän mennessä julkaiseman yleisluontoisen viestintämateriaalin perusteella, joka ei täytä edes tavanomaisia teknisen raportoinnin periaatteita. Myös oikeuskansleri on viitannut epäkohtaan tuoreessa selvityspyynnössään.
THL on kesäkuun alun päätöksissään kieltäytynyt luovuttamasta lähdekoodeja vastauksissaan Antti Viitalalle (5.6.2020) ja OKF:lle (12.6.2020). Päätös lähdekoodin salaamisesta on suorassa ristiriidassa valtioneuvoston tuoreen avoimuuslinjauksen kanssa.
THL on esittänyt lähdekoodin salaamiseksi seuraavat argumentit.
- Lähdekoodi on patentoitava ja siten salassa pidettävä teknologinen kehitystyö
Lähdekoodin patentointi ei tosiasiassa ole ollut tapana viranomaistoiminnassa eikä tutkimustoiminnassa eikä lähdekoodi ole yleensä patentoitavissa. Patentointi edellyttäisi täysin uutta ja aiemmin tuntematonta toteutustapaa. THL on kuitenkin aiemmin kertonut mallin perustuvan vakiintuneeseen tutkimustietoon. Jos laskelmat sisältävät uusia innovaatioita, joista THL ei ole kertonut, THL on antanut aiemmin julkisuuteen harhaanjohtavaa tietoa ja päätöksenteon perusteita ei voida julkisesti arvioida hallinnon julkisuusperiaatteen edellyttämällä tavalla. Argumentti on ristiriidassa myös kansallisten avoimen tieteen linjausten kanssa, joihin THL on sitoutunut.
- Koodin luovuttaminen aiheuttaisi tutkimukselle, tutkimuksen arvioinnille ja tutkijalle haittaa
THL:n mukaan ei voida pitää ilmeisenä, ettei aineiston luovuttamisesta voisi aiheutua haittaa. Väite poikkeaa yleisistä tutkimuskäytännöistä. Tutkimuksessa käytettävä lähdekoodi on nykyisin pääsääntöisesti saatavilla pyydettäessä, ja suurin osa tutkimusjulkaisuista ja tutkimusrahoittajista edellyttää tätä. Tiedeyhteisössä on laajalti katsottu, että menetelmien avoimuus edistää tieteen laatua ja kehitystä. Tämä todetaan mm. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksessa (2020-2025), johon THL on itsekin sitoutunut. Jää epäselväksi, miksi THL kieltäytyy noudattamasta allekirjoittamaansa avoimen tieteen julistusta. Lähdekoodin julkaiseminen on teknisesti helppoa, ja avoimia epidemiamallituksia on julkaissut mm. Lontoon Imperial College.
- Lähdekoodi ei ole viranomaisen asiakirja, vaan muistiinpano tai luonnos
THL vetoaa aiempaan KHOn päätökseen Excel-mallista jossa aineistoa muokataan, päivitetään ja kehitetään jatkuvasti ja tästä syystä ei ole valmista ja lopullista versiota. Siten kysymys ei olisi julkisuuslaissa tarkoitetusta viranomaisen asiakirjasta. Tulkinta on kiinnostava, sillä lähdekoodi on luonteeltaan yleensä asteittain kehittyvää. Tietty julkisen raportin kuvaaja tai tai taulukko perustuu kuitenkin aina yksikäsitteisesti määriteltyyn tietyn ajanhetken versioon koodista. Julkisuuslain mukaan tutkimus, tilasto tai niihin verrattavissa oleva selvitys tulee julkiseksi, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa. Jos koodista kehitetään tämän jälkeen uusia versioita muihin tarkoituksiin, seuraako tästä automaattisesti, että aiemmin julkaistuihin raportteihin käytetty koodi on tulkittavissa keskeneräiseksi? Vastaavalla argumentilla valmisteluasiakirjoja voitaisiin luultavasti salata paljon laajemminkin, mutta laajasti tulkittuna argumentti saattaa olla ristiriidassa hallinnon julkisuusperiaatteen kanssa. Voidaanko hallituksen päätöksen perusteena olevat laskentamallit siis poikkeuksetta salata tulkitsemalla ne muistiinpanoiksi ja luonnoksiksi, vaikka mallien pohjalta tehdyt raportit olisivat lopullisia?
Kotimaiset tutkimuslaitokset ovat sitoutuneet edistämään avoimen tieteen suosituksia, joissa lähdekoodin avoimuus on mainittu. THL:n vastausten mukaan mallit ovat peräisin tutkimustyöstä. Suomalaisista viranomaistehtävissä toimivista tutkimuslaitoksista esimerkiksi Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat viime vuosina aktiivisesti edistäneet päätöksenteon tueksi tuottamiensa tietoaineistojen ja mallien läpinäkyvyyttä.
Lähdekoodin avoin julkaiseminen olisi mahdollista jo vakiintuneiden käytäntöjen puitteissa, ja viranomaisen toimivaltaan kuuluu vain sellaisten julkisuuden rajoitusten asettaminen, joita voidaan pitää perustuslaissa tarkoitetulla tavalla välttämättömänä. THL voisikin sopia mallien avoimesta julkaisemisesta yhteistyönä tutkimuslaitosten kanssa. Tulevien mallitushankkeiden avoimuus voitaisiin varmistaa jo valmisteluvaiheessa.