Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieleiseen harrastukseen -työryhmän raportissa kannustetaan uusien innovaatioiden luomiseen. Raportissa kuvataan pintapuolisesti millainen voisi olla uusi sovellus edistämään lasten ja nuorten harrastamista. Ohessa lainaus raportista.
Lapsille ja nuorille luodaan uusi sovellus, jonka avulla kerätään dataa, jolla voidaan tunnistaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tarve sekä toiveet. Dataa hyödynnetään osana lasten ja nuorten harrastustoiminnan suunnittelua. Sovelluksen avulla lapset sekä heidän vanhempansa voivat löytää harrastuksen sekä antaa palautetta harrastustoiminnasta. Sovellukseen liitettään käyttämättömien harrastusvuorojen hyödyntäminen lasten ja nuorten omatoimiseen harjoitteluun. Sovellus perustuisi avoimeen dataan ja lähdekoodiin ja sen tuottamaa tietopohjaa hyödynnetään lasten ja nuorten palveluiden suunnitteluun.
Eivät lapset ja nuoret tarvitse uutta sovellusta tai palvelua, vaan tieto tarvitsee palvelun, jossa sitä hallinnoidaan hyödynnettäväksi.
Tarvitaanko lisää sovelluksia? Voisiko nykyisiin palveluihin tai sovelluksiin tuoda uutta tietoa?
Eri yhteyksissä kuulemieni kommenttien perusteella vaikuttaa siltä, että kukaan ei enää kaipaa lisää sovelluksia. Todellinen tarve on kuitenkin ns. uudelle tiedolle eli mistä löytyy samasta asiasta kiinnostuneita henkilöitä. (Lähde: yksinäisyyttä käsittelevät artikkelit ja kirjat). Se miten kyseistä tietoa hallinnoidaan ja miten tietoa jaetaan hyödynnettäväksi ovat tärkeimmät käytännöt. Hyödynnettävyyden kannalta on tärkeää tarjota tiedot avoimena tietona/datana standardoidun rajapinnan kautta, jolloin kuka tahansa voi käyttää tietoa lisenssiehtojen mukaisesti.
Käyttötapauskuvaus – mistä kavereita uudessa elämäntilanteessa nykyvälinein?
Lapsi tai nuori (jäljempänä nuori) joutuu muuttamaan uudelle paikkakunnalle missä ei asu entuudestaan tuttuja. Nuori haluaisi harrastaa leikkimielisesti ja satunnaisesti jotain, mutta ei tiedä mistä etsiä samasta asiasta kiinnostuneita (jäljempänä kaverit). Nuori käyttää eri sosiaalisen median palveluita aktiivisesti eli hänellä on käytettävissä ns. kaikki mahdolliset viestintävälineet.
Nuori päättää olla itse aktiivinen ja aloittaa “Mistä kavereita?” -projektin kiinnittämällä mm. kauppojen, kirjaston, koulun ilmoitustauluille lappuja, että kaipaa kavereita satunnaiseen toimintaan (mitä vaan) ja laittaa lappuun tiedon myös ensimmäisen tapaamisen ajankohdasta ja paikasta. Hän laittaa myös samat tiedot asuinalueen Facebook ryhmään. Tämän jälkeen nuorella ei ole muuta mahdollisuutta kuin mainostaa tapahtumaa eri välineissä ja toivoa kavereiden löytyvän.
Kokosin alla näkyvään taulukkoon välineitä mitä eri käyttäjäryhmät voivat hyödyntää kavereiden löytämiseksi (some= sosiaalinen media).
Käyttäjä: Ei tietotekniikkaa hyödyntävä |
Käyttäjä: Tietotekniikkaa hyödyntävä, ei somea |
Käyttäjä: Tietotekniikkaa ja somea hyödyntävä |
---|---|---|
Fyysiset ilmoitustaulut | ||
Lehti-ilmoitus | ||
Verkostot (puskaradio, f2f) | ||
Organisaatioiden kautta (yhdistykset,kirjaston henkilökunta, sosiaaliohjaaja,…) | ||
Paikallinen radiomedia | ||
Katumainonta | ||
Kaupungin, kaupunginosasivut, järjestöjen sivut | ||
Sähköpostilistat | ||
Facebook, Facebook-ryhmät | ||
Muut some palvelut |
Nykyiset tarjolla olevat välineet/ratkaisut jättävät kuitenkin paljon kysymyksiä ilmaan:
- Käyttikö nuori kattavinta mainoskanavaa?
- Lukeeko ilmoitustaulujen lappuja kukaan? Kuinka usein lappuja pitää päivittää?
- Mitä jos itse olisi avoin kaikelle yhdessä tekemiselle niin kuinka monta lappua ilmoitustaululle ja viestiä verkostoihin? Onko tietoa liikaa suhteessa käyttöliittymään(ilmoitustaulu)?
- Jos lapsi/nuori onkin erityislapsi/nuori esimerkiksi toimintakyvyn heikkouden takia, mistä hän voisi löytää samasta asiasta kiinnostuneita?
“Onhan meillä some-palvelut” – miksi nykyiset palvelut eivät toimi tarpeeksi hyvin?
Näkisin some-palveluiden ongelmana sen, että henkilön pitää rakentaa kattavat verkostot tai kuulua kattavaan alueelliseen tai teemaan liittyvään verkostoon. Pienellä paikkakunnalla alueellinen ryhmä toki voisi toimia, sillä yleensä pienellä paikkakunnalla some-palvelua täydentää toimiva puskaradio. Sama ei välttämättä kuitenkaan toimi suuremmissa kaupungeissa (Helsinki, Tampere, Turku …), sillä isommissa kaupungeissa ongelmana ainakin Facebook-ryhmissä on alueelliset ns. rajat tai ihmisten tuottama suuri määrä sisältöä teemaan liittyvissä ryhmissä ilman kunnon suodatusta minkä avulla voisi poimia alueellisia ilmoituksia. Alla hahmotelmaa millaisia erilaisia Facebook-ryhmiä voisi olla tähän tarkoitukseen.
Alueryhmä | Toimintaryhmä |
---|---|
Härmälä | Härmälä jalkapallo Härmälä koripallo Härmälä sauvakävely |
Koivistonkylä | Koivistonkylä jalkapallo Koivistonkylä koripallo Koivistonkylä sauvakävely |
Peltolammi | Peltolammi jalkapallo Peltolammi koripallo Peltolammi sauvakävely |
Viinikka | Viinikka … |
Nekala | Nekala … |
Nykyiset some-palvelut eivät ole tehokkain ratkaisu samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen, koska tietoa ei löydä kootusti.
Nykytila
Miten lapset ja nuoret saisi liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla?
Samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamiseen liittyvälle tiedolle tarvitaan palvelu, jossa tietoja hallinnoidaan jaettavaksi rajapintojen kautta kuten aikaisemmin tässä kirjoituksessa mainittiin. Avoimesti saatavan tiedon perusteella voidaan rakentaa käyttöliittymä, josta käyttäjät näkevät mitä ympärillä tapahtuu esimerkiksi kartalla katukoris luokituksen tapahtumat. Palvelun käyttöliittymään voidaan myös rakentaa toiminnallisuus, jonka avulla käyttäjät voivat tilata ilmoituksia haluamistaan tapahtumista. Käyttöperiaatteiltaan ratkaisu on yksinkertainen. Rekisteröitynyt käyttäjä syöttää palveluun esimerkiksi jalkapallo tai katukoris tai lautapeli kokoontumisten tapahtumatietoja eli mitä, missä ja milloin tiedot. Muut käyttäjät saavat ilmoituksia tapahtumista käyttäjän itse määriteltyjen kriteerien perusteella. Määriteltäviä kriteereitä tilattaviin ilmoituksiin voisi olla seuraavat:
- etäisyys omasta sijainnista (5km säteellä),
- toiminta (jalkapallo, katukoris, sauvakävely, lautapelit),
- ajankohta (klo 18-20 välillä)
Avoimen tiedon ansiosta samat tiedot voidaan tarjota äärettömän monella käyttöliittymällä:
- Katukorista Suomessa -sivusto
- Tanssi meidän kanssa -sivusto
- Tekemistä Suomessa -sivusto
- Liikkuva Tampere – sivusto
- Höntsät kartalla -apps
- Vapaaehtoiset lasten ja nuorten liikuttajat -apps
- Google Maps, Bing ja muut kaupalliset sivustot
Tulevaisuudessa
Palvelun kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjästä
Palvelun kehittämistä ei tarvitsisi aloittaa tyhjästä, sillä Turun kaupunki julkaisi tapahtumatietojen hallintaan käytettävän tietojärjestelmän avoimella lähdekoodilla kaikkien saataville. Turun kaupungille kehitetty tietojärjestelmä tarjoaa Linked Events -rajapinnan kautta tapahtumatiedot yhtenäisessä formaatissa. Linked Events -rajapintaa ja tietomalleja kehitetään yhteistyössä 6Aika kunnissa, joten sillä on hyvä pohja toteutustekniikkana. Järjestelmän lähdekoodi on saatavilla Turun kaupungin GitHub-tililtä. Pienillä muutoksilla Turussa kehitettyyn järjestelmään voidaan toteuttaa aikaisemmin mainitut toiminnallisuudet.
Oma arvioni toteutuskustannuksista on 100 000€ eli tuolla rahalla voidaan toteuttaa kansallinen palvelu, joka tehostaisi merkittävästi samasta asiasta kiinnostuneiden kohtaamista. Toki ylläpito ja moderointi vaatii resursseja ja sitä kautta aiheuttaa kustannuksia. Kokonaiskustannus on kuitenkin pieni suhteessa hyötyihin, joita on alla lueteltuna.
Hyödyt palvelusta
Alla lueteltuna mahdollisia hyötyjä satunnaisessa järjestyksessä:
- Yhteisöllisyys kasvaa
- Sosiaalinen yksinäisyys vähenee
- Ilmoitus tapahtumasta innostaa toimintaan, “Minulla onkin tässä aikaa”
- Tiedolla johtamiseen tietoa, esim. ulkoilupaikan kunnossapitoon resursseja (käyttömäärä, osa big dataa)
- Tieto poikii markkinoita: tarvikemyyjälle tieto missä potentiaalisia asiakkaita (ongelma vai mahdollisuus?)
- Aktiiveille tehokas tiedotuskanava, “Voisin mä pitää nuorille jalkapallopelit välillä, mut en mä seuratoimintaa jaksa”
Kenen toimesta tapahtumatietoja palveluun?
Listasin alle muutamat mieleeni tulevat käyttäjäryhmät, jotka voisivat tuottaa tietoja palveluun:
- Pelikaveria kaipaavat
- Täydennystä peliporukkaan kaipaavat
- Leikkikavereita lapsilleen kaipaavat
- Erityislapsien vanhemmat (FB-ryhmissä mainittu, että erityislapsia syrjitään)
- Kirjaston henkilökunta henkilön puolesta (esim. ikäihmisen puolesta)
- Maahanmuuttajien parissa työskentelevät (jalkapallossa ei tarvita yhteistä kieltä)
- Sosiaalityöntekijät, seurakunnan työntekijät, yms.
Innostuitko ideasta?
Mikäli innostuit ideasta ja haluat olla mukana asian edistämisessä niin valitse seuraavista vaihtoehdoista mieluisat.
- Osallistumalla kaikilla mahdollisilla tavoilla idean edistämiseen.
- Jaa kirjoitusta.
- Tykkäämällä idean edistämiseksi perustetusta Facebook-palvelun sivusta Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla. Tykkäämällä sivusta saadaan tietoa kuinka moni kannattaa idean edistämistä eli saadaan rahoittajille ja päättäjille tietoa.
- Seuraamalla idealle perustettua Twitter-tiliä.
- Osallistumalla keskusteluun Kokeilun paikka palvelussa.
- Ehdota tapaa…
Olen itse tämän idean edistämisessä täysillä mukana, sillä minulla ei ole mitään hävittävää vaan ainoastaan voitettavaa. Samalla voittavat myös lapset ja nuoret.
Korjaukset/päivitykset
9.5.2017 Viittaus Linked Events -rajapintaan lisätty “Palvelun kehittämistä ei tarvitse aloittaa tyhjästä” -kappaleeseen.
[…] ideasta “Lapset ja nuoret liikkumaan yhdessä avoimen tiedon avulla” otsikolla Open Knowledge Finland ry:n blogiin. Kirjoituksessa ehdottamani ratkaisu […]