Tiedon avoimuutta on tarpeen lisätä, Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 7.8.2017 todetaan. Olemme samaa mieltä! Viime vuosina useat Suomen kunnat ovat julkaisseet tietoja omista hankinnoistaan, jopa kuittitasolla. Tämä käytäntö on laajenemassa uuden ns. Hansel-lain myötä, jonka myötä eri ministeriöiden, laitosten, virastojen ja mahdollisesti maakuntien hankinnat julkaistaisiin keskitetysti valtion hankintayhtiön Hansel Oy:n toimesta.
Hallitus valmistelee uutta ns. Hansel-lakia (Hallituksen esitys HE 63/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta). Laki on käsittelyssä talousvaliokunnassa, jossa sen yksityiskohtia viimeistellään. Avoimuuden ja avoimen datan kannalta erityisen kiinnostavia ovat lakiehdotuksen kohdat, jossa ehdotetaan säädettäväksi uusi säännös hankintatiedon käsittelyyn liittyvästä tietojensaanti- ja käsittelyoikeudesta (2§ ja 5§).
Nähdäksemme toteutuessaan Hansel-laki lisää hallinnon avoimuutta erinomaisella tavalla. Samalla kun Suomi täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, saamme verovarat tehokkaammin käyttöön, kilpailu julkisista hankinnoista on reilumpaa ja julkinen rahankäyttö on ylipäätään avoimempaa.
Hansel-laki ja hankintoja koskeva avoin data
Hansel Oy on siis toiminut valtion yhteishankintayksikkönä ja kilpailuttanut asiakkailleen sellaisia tavara- ja palveluhankintoja, joita valtionhallinnossa käytetään laajasti. Hanselin tehtäviin on kuulunut myös asiakkaiden omien hankintojen kilpailuttaminen sekä erilaiset hankintatoimeen liittyvät asiantuntijatehtävät. Viime vuosina yhtiön tehtävät ovat kehittyneet muun muassa valtion hankintatoimen digitalisointiohjelman myötä, minkä vuoksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi joitakin yhtiön tehtäviin liittyviä täsmennyksiä. Laissa yhtiön tehtäviä siis ajantasaistetaan.
Talousvaliokunnassa lakitekstiä on tiettävästi muotoiltu eteenpäin, mutta viimeisin julkinen versio (HE 63/2017) kuvaa Hanselin muuttuneita tehtäviä mm. seuraavasti (boldaus kirjoittajan):
2§ Yhtiön tehtävät
2 mom:
Yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen yhteishankintatoimintoja ja hankintojen tukitoimintoja. Yhtiö ylläpitää hankintasopimuksia ja tuottaa asiakkailleen hankintasopimuksiin liittyvää asiantuntijapalvelua. Lisäksi yhtiön tehtävänä on tuottaa asiakkailleen hankintatoimeen liittyviä asiantuntija- ja kehittämispalveluja sekä hankintatiedon käsittely- ja analysointipalveluja ja näihin liittyviä teknisiä ratkaisuja.
5 § Tiedonsaantioikeus ja tietojen tuottaminen
4 mom:
Yhtiö voi tuottaa, luovuttaa ja julkaista hankintatietoa käsittävää tietoaineistoa, jos tietoaineiston luovuttaminen ei sen muodostamisessa käytettyjen hakuperusteiden, tietojen määrän, laadun tai sisällön taikka tietoaineiston käyttötarkoituksen vuoksi ole vastoin sitä, mitä tietojen salassapidosta ja henkilötietojen suojasta säädetään.
Alla muutama Open Knowledge Finland ry:n näkemys lakiin liittyen.
Hansel-laki lisää julkisten hankintojen tervettä kilpailua ja tehokkuutta
Hankintatietojen avoimuus edistää reilua kilpailua eri toimittajien kesken. Hankintojen vertailutietojen kautta saadaan kustannustehokkuutta hankintoihin ja sitä kautta verovarojen käyttöön. Kun hankinnat kuvataan vertailukelpoisesti, voidaan helposti seurata esimerkiksi, maksaako joku yksikkö huomattavan erilaista hintaa toiseen verrattuna tai onko hankinnoissa jotain muuta poikkeavaa tai erikoista ja kenties parannettavaa (kuten hankintojen kasautuminen vuoden loppuun). Pidemmällä tähtäimellä vertailukelpoiseen dataan voisi lisätä tai yhdistää vaikkapa alkuperätietoa, sertifiointeja, eettistä tietoa tai muuta vertailutietoa. Yksityiskohtainen hankintatieto voi auttaa ehkäisemään korruptiota ja harmaata taloutta.
Julkisuuslaki, läpinäkyvyys ja oikeus tietoon koskee myös hankintatietoja
Joka tapauksessa julkisuuslain mukaan kansalaisilla, järjestöillä ja medialla on jo nyt olemassa oikeus tietoon – myös hankintatietoon – silloin kun kyse ei ole erityisistä seikoista kuten esimerkiksi turvallisuusasioista tai tietyn tyyppisistä yrityssalaisuuksista. Riippumatta Hansel-laista, oikeus tähän tietoon on olemassa, eikä siltä osin ole tiedossa muutoksia. Mutta kiinnostava muutos on, että Hansel-lain myötä saadaan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta tiedon julkaisuun liittyviin käytänteihin ja laki toteuttaa ja tarkentaa siten julkisuuslain henkeä.
Yksi toimija hankintatiedon julkaisijana on tehokas tapa lisätä läpinäkyvyyttä ilman suurta hallinnollista taakkaa julkishallinnolle
Yksi datan avaamisen haasteista julkishallinnossa on ollut julkisuuslain erilaisten tulkintojen määrä – tämä tuli esille mm. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan “Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus” -raportissat, jonka ETLA ja Open Knowledge Finland tekivät. Vastaavasti kaupungit avatessaan ostolaskujaan, ovat soveltaneet toisistaan poikkeavia käytäntöjä ja dataformaatteja. 6Aika-hanke ja kuntaliitto ovatkin pyrkineet ohjeistamalla yhtenäistämään käytäntöjä.
Kaavailtu käytäntö yhtenäistää käytäntöjä eri ministeriöiden, virastojen ja tutkimuslaitosten kesken. Kaavailtu käytäntö keventää hallinnollista taakkaa kun asiat, kuten tiedon siivoaminen, formatointi, priorisointi, ongelmienratkaisu, dokumentointi, julkaisukäytännöt ym. tukitoiminnot hoidetaan yhdessä paikassa, eli Hansel toimii tässä siis eräänlaisena ns. clearinghousena, laadunvarmistajana ja tiedon hyödyntäjien rajapintana.
Yhtenäiset käytännöt puolestaan paitsi lisäävät julkishallinnon tehokkuutta datan julkaisussa, myös helpottavat datan löydettävyyttä ja hyödynnettävyyttä. Sivumennen sanoen, uuden lakiehdotuksen kaavailemat tietopalvelut täydentävät muita meneillään olevia hankkeita, kuten YTI-hanke ja Kuntatieto-ohjelma. Hansel on valtionvarainministeriön ohjaukessa ja hankintatietojen avoimuus yhtenä asiana Valtion hankintojen digitalisaatio -toteutusohjelmaa, joten tahtotilaa modernisointiin tuntuu olevan laajemmin.
Kansainväliset johtajuus ja tehtyjen sitoumuksien lunastaminen
Yleisesti Suomi sijoittuu kansainvälisesti avoimeen dataan ja avoimeen tietoon liittyvissä vertailuissa melko hyvin. Esimerkiksi uusimmassa Open Knowledge Internationalin Government Open Data Index 2016 -vertailussa olemme sijalla 5. Toisaalta, nimenomaan taloustietojen avoimuudessa olemme varsin surkeita – hankintojen (“procurement” – hankintailmoitusten ja sopimusten) tiimoilta “45% avoin” ja ostojen (“Government spending” – todellinen kulutus) jopa hälyttävällä 0% tasolla! Hansel-lain myötä pysymme mukana kansainvälisessä kehityksessä kun vahvistamme todettuja heikkouksiamme.
Suomi on myös mukana USA:n ex-Presidentti Obaman aloittamassa avoimen hallinnon kumppanuusohjelmassa (Open Government Partnership), jossa eri maiden (yli 70 maata on mukana) hallinnot yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa tekevät sitovia avoimuutta edistäviä konkreettisia toimenpiteitä ja sitoumuksia. Hankintatietojen avoimuus on myös Suomen Avoimen hallinnon 3. Toimintaohjelmassa (2017-2019) yhtenä konkreettisena lupauksena. Toimintaohjelmassa sanotaan näin.
- sitoumus
Julkaistaan valtion hankintatiedot kansalaisille. Julkaistaan avoimesti verkossa tiedot siitä, mitä valtio ostaa, millä rahalla ja mistä. Valtion hankintatiedot julkaistaan keväällä 2017 avoimena datana. Samalla toteutetaan kaikille avoin palvelu, jossa kansalaiset ja yritykset voivat seurata lähes reaaliaikaisesti valtion hankintoihin liittyvän rahan käyttöä. Palvelujen tietosisältönä ovat hankintojen julkiset tiedot, joista käy ilmi, mitä valtion organisaatiot hankkivat ja mistä hankinnat tehdään.
Sinänsä Hansel-laki ja sen kuvailemat hankintatietoon liittyvät tietopalvelut eivät ole välttämättä suunniteltuja “vain” kansalaisille, vaan palveluille on luonnollisesti useita eri käyttäjiä, kuten yritykset, media ja julkinen sektori itse. Ylipäätään olennaista on, että data avataan. Tällöin erilaiset toimijat voivat tehdä omista näkökulmistaan erilaisia kiinnostavia sovelluksia – joku tekee vertailuja tai visualisointeja, joku myynnin ja markkinoinnin työkaluja ja niin edelleen! Näin eri toimijat täydentävät Hanselin osaamista ja tarjontaa – tieto kun ei jakamalla kulu.
Eräänlainen verrokki voisi olla valtion budjetti ja sen ympärillä olevat sovellukset: valtion budjettia kuvaava, Hahmota Oy:n tekemä www.valtionbudjetti.fi joka tavallaan täydentää VM:n omaa www.tutkibudjettia.fi -palvelua. Vastaavasti Hanselin mahdollisesti tuottaman verkkotyökalun (jolla voi tutkia ja analysoida hankintoja tietyin kriteerein) lisäksi on hyvin mahdollista, että syntyy muita palveluita tai analyysityökaluja hankintoihin.
Toteuttaakseen kaavailtua lakia sekä em. avoimen hallinnon sitoumusta, Hansel onkin käsittääkseni hahmotellut tulevaa verkkopalvelua, jossa hankintoja voisi analysoida. Alla muutamia esimerkinomaisia ruutukaappauksia sovelluksesta, jotka antavat suuntaviivoja siitä miltä verkkopalvelu voisi näyttää.
Nämä ruutukaappaukset ovat tietystikin suuntaa-antavia, mutta vaikuttavat lupaavalta. Tarkempia analyysejä varten itse kukin voisi sitten ladata tietoa sopivin kriteerein rajattuna.
Ylipäätään talouden ja talouselämän avoimuutta ja avointa tietoa olisi järkevää lisätä jatkossa. Tavoitteena tulisi mielestämme olla, että “kolminaisuus”, eli julkiset budjetit, sopimukset ja hankinnat olisivat saatavilla avoimesti standardimuotoisina. Hankintatiedot on erinomainen askel.
Odotamme Open Knowledge:ssa innolla uutta Hansel-lakia ja ylipäätään julkisten hankintojen lisääntyvää avoimuutta. Avoimuus on omiaan paitsi hälventämään mahdollista epäluottamusta, myös lisäämään tehokkuutta ja reilua kilpailua. Kyseessä on siis veronmaksajien etu ja oikeudenmukaisuus.
—
Muuta:
- Jos tiedon avoimuus on sinulle tärkeää, voit liittyä Open Knowledge Finland ry:hyn www.okf.fi/liity
- Open Knowledge Finland Facebookissa: https://www.facebook.com/OKF.Finland/
- Open Knowledge Finland Twitterissä: https://twitter.com/OKFFI
- Finnish Open Data Ecosystem – keskustelua avoimesta datasta
- FB: Hallinnon avoin data – keskustelua erityisesti hallinnon avoimesta datasta
- FB: Avoin hallinto – Finnish Open Government Partnership
Leave a Reply